Suomen yleisimmät ilmanvaihtojärjestelmät –
toimintaperiaatteet, huoltovälit, ongelmakohdat ja energiansäästömahdollisuudet
Suomessa on käytössä neljä pääasiallista ilmanvaihtojärjestelmää, joiden toimintaperiaatteet, energiatalous ja huoltotarpeet eroavat merkittävästi toisistaan.
Ilmanvaihto on yksi rakennusten tärkeimmistä teknisistä järjestelmistä. Sen tehtävänä on poistaa sisäilmasta kosteutta, hiilidioksidia, hajuja, pienhiukkasia ja muita epäpuhtauksia sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Hyvin toimiva ilmanvaihto parantaa viihtyvyyttä, vähentää kosteusvaurioiden riskiä ja ylläpitää terveellistä sisäilmaa kiinteistön käyttäjille.
Suomessa on käytössä neljä pääasiallista ilmanvaihtojärjestelmää, joiden toimintaperiaatteet, energiatalous ja huoltotarpeet eroavat merkittävästi toisistaan. Samalla myös energiansäästöpotentiaalit ja tyypillisimmät ongelmat vaihtelevat järjestelmätyypin mukaan.
Miten tunnistaa oman kiinteistön ilmanvaihtojärjestelmä?
| Havainto | Todennäköinen järjestelmä | Tyypillinen rakennusvuosi aikavälillä |
| Katolla vain hormeja, ei puhaltimia | Painovoimainen ilmanvaihto | 1900-1970 |
| Katolla poistopuhallin, korvausilmaventtiilit ikkunoissa | Koneellinen poistoilmanvaihto | 1960-2000 |
| Talotekniikkahuoneessa suuri ilmanvaihtokone ja lämmöntalteenotto | Keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihto | 1980 -> |
| Asunnossa oma IV-kone tai huolto-ovi IV-koneelle | Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto | 1980 -> |
Painovoimainen ilmanvaihto
Toimintaperiaate
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaerojen ja tuulen synnyttämiin paine-eroihin. Lämmin sisäilma nousee hormeja pitkin ulos ja korvausilma virtaa rakennukseen venttiilien, rakenteiden tai ikkunoiden kautta.
Tyypillinen rakennuskanta:
- Ennen 1960-lukua rakennetut omakotitalot
- Vanhat kerrostalot
- Suojellut rakennukset
Plussat
- Ei puhaltimia eikä sähköä kuluttavia laitteita
- Yksinkertainen rakenne
- Hiljainen käyttö
- Vähän teknisiä vikamahdollisuuksia
Miinukset
- Toiminta riippuu säästä, lämpötilaeroista sekä hormien korkeudesta
- Kesällä ilmanvaihto usein heikko
- Talvella ilmanvaihto voi olla liian voimakas
- Vaikea hallita ilmamääriä
- Ei lämmöntalteenottoa
Tyypilliset ongelmat
- Korkeat hiilidioksidipitoisuudet
- Liiallinen kosteus
- Home- ja kosteusvaurioriskit
- Korvausilman puute ikkunoiden uusimisen jälkeen
- Huono ilmanvaihto makuuhuoneissa
- Takaisinvirtaukset, kun järjestelmään liitetään puhaltimia
Energiansäästömahdollisuudet
- Korvausilmareittien optimointi
- Venttiilien kunnostus
- Hallitut korvausilmaventtiilit
- Huippuimurin lisääminen saneerauksen yhteydessä
Suositellut huoltovälit
| Toimenpide | Suositus |
| Hormien tarkastus | 5-8 vuotta |
| Venttiilien puhdistus | 1 vuosi |
| Paine-erojen tarkastus | 5-8 vuotta |
| Kanavien puhdistus | 5-8 vuotta |
Koneellinen poistoilmanvaihto
Toimintaperiaate
Poistoilmapuhallin poistaa ilmaa märkätiloista, keittiöistä ja WC-tiloista. Korvausilma tulee ulkoseinän venttiileistä tai rakenteiden kautta.
Järjestelmä voi olla:
- Keskitetty — Yksi puhallin palvelee koko rakennusta.
- Asuntokohtainen — Jokaisella huoneistolla on oma poistopuhallin.
Tyypillinen rakennuskanta:
- 1960–2000 rakennetut kerrostalot
- Rivitalot
- Palvelukiinteistöt, joiden iv-järjestelmää ei ole saneerattu
Plussat
- Toimintavarmempi kuin painovoimainen ilmanvaihto
- Investointikustannukset kohtuulliset
- Rakenteeltaan yksinkertainen
- Helppo ylläpitää
Miinukset
- Ei lämmöntalteenottoa
- Korvausilman hallinta haastavaa, koska keskitetyssä järjestelmässä asukkaiden asunnossa tekemät muutokset vaikuttavat koko iv-järjestelmään
- Rakennus usein voimakkaasti alipaineinen, jolloin korvausilma tuotetaan asuntoon hallitsemattomasti
- Lämmitysenergiaa poistuu ulos harakoille
Tyypilliset ongelmat
- Tukkeutuneet korvausilmaventtiilit
- Liiallinen alipaine
- Rakenteista tulevat hajut
- Vedon tunne
- Radonongelmat
- Energiahävikki
Energiansäästömahdollisuudet
- Puhallinsaneeraus
- Vanhojen AC-puhaltimien korvaaminen EC-puhaltimilla.
- Säästöpotentiaali:
- 20–50 % puhallinsähköstä
- Ilmamäärien optimointi
- Monissa kohteissa ilmanvaihto toimii liian suurilla ilmavirroilla. Lisäksi ilmanvaihto saattaa olla tehostuksella silloin, kun kiinteistössä on matala käyttöaste, jolloin ilmanvaihdon tarve on matalampi
- Säästöpotentiaali:
- 10–30 % (sähkö ja lämmitys)
- Poistoilmalämpöpumppu
- Poistoilman lämpöenergia voidaan hyödyntää.
- Säästöpotentiaali:
- 10–40 % lämmitysenergiasta
Suositellut huoltovälit
| Toimenpide | Suositus |
| Puhaltimien tarkastus | 1 vuosi |
| Kanaviston puhdistus | 5-8 vuotta |
| Ilmamäärien mittaus ja säätö | 5 vuotta |
| Korvausilmaventtiilien puhdistus | 1 vuosi |
Keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
Toimintaperiaate
Rakennuksessa on yhteinen ilmanvaihtokone tai yhteiset ilmanvaihtokoneet, jotka:
- Tuo suodatettua ulkoilmaa kiinteistöön
- Poistaa käytetyn ilman
- Ottaa lämpöä talteen poistoilmasta
Tyypillinen rakennuskanta:
Tämä on nykyisin yleisin ratkaisu uusissa kerrostaloissa, toimistoissa, kouluissa ja julkisissa rakennuksissa.
Plussat
- Erinomainen sisäilman hallinta
- Lämmöntalteenotto
- Energiatehokas
- Hyvät säätömahdollisuudet
- Mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon
Miinukset
- Tekninen järjestelmä vaatii taajaa huoltoa
- Häiriöt voivat vaikuttaa laajasti rakennukseen
Tyypilliset ongelmat
- Tukkeutuneet suodattimet
- Asukkaiden tekemät muutokset venttiilien avauksiin
- LTO-kennon likaantuminen suodattimien pettäessä
- Väärät ilmamäärät
- Anturi- ja automaatioviat
- Epätasapainoiset paine-erot ja niiden vaihtelu
Energiansäästömahdollisuudet
- Tarpeenmukainen ilmanvaihto, ohjaus:
- CO₂-pitoisuuden mukaan
- Läsnäolon mukaan
- Kosteuden mukaan
- asuntokohtaisesti tarpeen mukaan säätyvä ilmanvaihto esimerkiksi imssien avulla
- Säästöpotentiaali 15–50 %
- Ilmamäärien optimointi
- Säästöpotentiaali 10–30 %
- LTO:n optimointi
- Säästöpotentiaali 5–20 % lämmitysenergiasta
- Puhallinsaneeraus
- Säästöpotentiaali 20–50 % puhallinsähköstä
Suositellut huoltovälit
| Toimenpide | Suositus |
| Suodattimien vaihto | 6 kk |
| IV-koneen huolto | 1 vuosi |
| Ilmamäärien mittaus ja säätö | 5 vuotta |
| Kanaviston puhdistus | 10 vuotta |
| LTO:n tarkastus | 1 vuosi |
Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto
Toimintaperiaate
Jokaisessa asunnossa on oma ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla. Järjestelmä:
- Mahdollistaa huoneistokohtaisen säädön
- Tuo suodatettua ulkoilmaa
- Poistaa käytetyn ilman
- Ottaa lämmön talteen poistoilmasta
Tyypillinen rakennuskanta:
Yleinen ratkaisu uusissa kerrostaloissa ja omakotitaloissa.
Plussat
- Erinomainen sisäilman laatu
- Huoneistokohtainen säätö
- Tehokas lämmöntalteenotto
- Energiataloudellinen
- Häiriö ei vaikuta muihin asuntoihin
Miinukset
- Huoltovastuu usein asukkaalla
- Suodattimet unohtuvat helposti
- Tilantarve asunnossa
- Koneiden käyttöikä riippuu huollosta
Tyypilliset ongelmat
- vanhat 1980-2010-luvun iv-koneet katkovat talvipakkasilla tuloilmapuhaltimen toimintaa lto-kennon sulattamiseksi, mikä aiheuttaa asuntoon merkittävän alipaineen, jolloin korvausilma tuodaan rakennukseen hallitsemattomasti rakenteiden kautta
- Suodattimien vaihtojen laiminlyönti
- LTO-kennon likaantuminen
- Ilmamäärien epätasapaino
- Kondenssivesiongelmat, kuten kondenssivesiyhteen tukkeentuminen ja/tai iv-koneen väärä kallistus, jolloin kondenssivesiyhde ei toimi
- Meluhaitat väärin säädetyissä järjestelmissä
Energiansäästömahdollisuudet
- Oikea käyttö
- Moni käyttäjä alentaa ilmamääriä liikaa tai pitää ilmanvaihtoa jatkuvasti tehostettuna.
- Säästöpotentiaali 5–15 %
- Korkean hyötysuhteen LTO
- Säästöpotentiaali 5–20 %
- EC-puhaltimet
- Säästöpotentiaali 20–40 %
Suositellut huoltovälit
| Toimenpide | Suositus |
| Suodattimien vaihto | 6 kk |
| Koneen tarkastus | 6 kk (suodatinvaihdon yhteydessä) |
| Ilmamäärien mittaus ja säätö | 5-8 vuotta |
| Kanaviston puhdistus | 5-8 vuotta |
Suositellut huoltovälit vs. käytännön toteuma Suomessa
| Toimenpide | Suositus | Tyypillinen toteuma |
| Suodattimien vaihto | 6 kk | 1–3 vuotta |
| IV-koneen huolto | 1 vuosi | 2–5 vuotta |
| Ilmamäärien mittaus ja säätö | 5-8 vuotta | 10 vuotta tai pelkkä tarkastusmittaus |
| Kanaviston puhdistus | 5-8 vuotta | 10-15 vuotta |
| Korvausilmaventtiilien puhdistus | 1 vuosi | Harvoin |
Mitä huollon laiminlyönti maksaa?
Ilmanvaihdon ongelmat eivät yleensä näy välittömästi, vaan kustannukset kasvavat vähitellen.
| Laiminlyönti | Mahdollinen seuraus |
| Suodattimet vaihtamatta | Energiankulutus +5–20 %, suodatinrikot ja kanaviston likaantuminen ennenaikaisesti |
| Ilmamääriä ei säädetä | Vedontunne, kova äänitaso iv-järjestelmässä, huono sisäilma, liiasta alipaineesta tapahtuva sisäilman kuivaminen |
| Kanavia ei puhdisteta | Ilmavirrat heikkenevät, paloturvallisuusriskit kasvavat |
| Puhaltimia ei huolleta | Kasvanut sähkönkulutus, laakeri- ja akseliviat, puhaltimien lyhyempi elinkaari |
| Korvausilmaventtiilit tai niiden suodattimet tukossa | Kosteus- ja sisäilmaongelmat. Erityisesti korvausilman hallitsemattomuus |
| LTO huoltamatta | Lämmitysenergian kulutus kasvaa jos esimerkiksi lto-patterit ovat epäpuhtauden peitossa |
Yhteenveto
Mikään ilmanvaihtojärjestelmä ei ole automaattisesti hyvä tai huono. Ratkaisevaa on, kuinka hyvin järjestelmä on suunniteltu, säädetty ja ylläpidetty.
Painovoimainen ilmanvaihto tarjoaa yksinkertaisen ja toimintavarman ratkaisun vanhoihin rakennuksiin, mutta sen hallittavuus ja energiatehokkuus ovat rajallisia. Koneellinen poistoilmanvaihto on edelleen erittäin yleinen suomalaisissa rakennuksissa, mutta siinä piilee usein suurin energiansäästöpotentiaali. Keskitetty ja asuntokohtainen tulo- ja poistoilmanvaihto tarjoavat parhaat edellytykset terveelliselle sisäilmalle ja energiatehokkuudelle, kun järjestelmää huolletaan säännöllisesti.
Kiinteistönomistajan näkökulmasta suurimmat ja nopeimmin toteutettavat säästöt löytyvät yleensä ilmamäärien optimoinnista, puhallinsaneerauksista, lämmöntalteenoton kunnossapidosta sekä tarpeenmukaisen ilmanvaihdon hyödyntämisestä. Samalla parannetaan sisäilman laatua, asumisviihtyvyyttä ja rakennuksen pitkän aikavälin kuntoa eli elinkaarta.
Otathan yhteyttä, niin selvitetään yhdessä myös teidän kiinteistöjen ilmanvaihdon energiasäästöpotentiaali
Tomi Luomaluhta
0400 173 901
tomi.luomaluhta@ilmastointitohtorit.fi
Aiheeseen liittyvät julkaisut
-
60–90-luvun asuinkerrostalon tyypillinen ilmanvaihto ja sen ongelmat
Lue artikkeli60–90-luvun asuinkerrostalon tyypillinen ilmanvaihto ja sen ongelmat
-
Miksi ilmanvaihtojärjestelmä puhdistetaan?