Voiko ilmanvaihtoprojekteissa vertailla muuta kuin hintaa?

Mielestämme voi ja erityisesti pitää!

Kokosimme yhteen lyhyen muistilistan asioista, joita kannattaa tarkastella ilmanvaihtoprojektia suunnitellessa. Ajattelimme listaa koostaessamme erityisesti ilmamäärien mittauksia ja säätöjä tekeviä taloyhtiön hallituksen jäseniä ja kiinteistöpäättäjiä, jotka ovat harkinneet hankkivansa muutakin kuin vain ilmanvaihtohuoltoja ja ilmanvaihtokanavien puhdistuksia.

Pölli siis tästä 😉

• Tarjouskatselmus? On suositeltavaa, että kaikissa yli 2 päivää kestävissä projekteissa asiantuntija tekee kohteeseen tarjouskatselmuksen, jolloin kiinteistön ilmanvaihtoon liittyvät mahdolliset yllätykset saadaan minimoitua. Katselmuksen avulla kerätään myös ennakkotietoja sisäilmaprojektin toteuttajille.
• Tilaajavastuu? Tarkista ja vaadi urakoitsijan tilaajavastuutodistus Luotettava Kumppani tai muusta vastaavasta palvelusta.
• Iv-koneen huolto? Pestäänkö iv-kone? Entä pestäänkö lämmöntalteenottokennot ja patterit? Tarkastetaanko laakerit?
• Montako säätökierrosta? Yleensä mittaus ja säätötyö edellyttävät 4-6 mittaus- ja säätökierrosta kullakin venttiilillä, oli sitten kyseessä 80–90-luvun keskitetty poistoilmanvaihto tai nykyaikainen lämmöntalteenottojärjestelmä keskitettynä tai asuntokohtaisesti.
• Mitataanko paine-ero vaipan yli? Ilmanvaihdon aiheuttama paine-ero on pitänyt mitata vuodesta 2018 saakka, ja sen tulisi olla tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmässä 0–5 Pa alipaineessa sekä poistoilmanvaihtojärjestelmässä 5–15 Pa alipaineessa. Ilmanvaihdon aiheuttaman paine-eron toimenpideraja on 15 Pa alipainetta.
• Dokumentaatio? Dokumentoidaanko puhdistus ja huoltotyöt asunnoittain? Kuvataanko ilmanvaihtokanavat? Kirjataanko asunnoittain mahdolliset havaitut viat ja puutteet, jotka vaikuttavat ilmanvaihdon toimintaan, energiatehokkuuteen sekä paloturvallisuuteen ja kiinteistön sisäilman laatuun? Saako hallitus, päättäjä tai isännöitsijä tästä sähköisen dokumentaation? Entä voiko projektin etenemistä seurata reaaliajassa?
• Infotilaisuus? Perinteisen paperitiedotteella tiedottamisen lisäksi isommissa sisäilmaprojekteissa on suositeltavaa pitää infotilaisuus kiinteistön käyttäjille ja/tai asukkaille. Tämä vähentää merkittävästi projektin aikana tulevien kysymysten määrää isännöitsijälle, hallitukselle sekä muille kiinteistöpäättäjille.
• Parannusehdotukset? Ilmanvaihto- ja sisäilmaprojektien jälkeen työstä toimitetaan seuraavalle viidelle vuodelle ilmanvaihdon parannusehdotusten aikajana, jonka toimenpiteet on priorisoitu luokilla 1–3 niiden terveyteen, turvallisuuteen tai energiatehokkuuteen liittyvien tekijöiden perusteella.
• Lisätyöt? Toimitetaanko lisätyöhinnasto tarjouksen mukana yleisimpien lisätöiden osalta? Kertooko urakoitsija, mitkä ovat sisäilmaprojektien yleisimmät lisätyöt esimerkiksi taloyhtiöprojekteissa?
• Toimenpiteiden onnistuminen ja vaikutus? Sisäilmaprojektin toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen on mahdollista mm. IoT-olosuhdeseurannalla ennen ja jälkeen sisäilmaprojektin. Tällöin kiinteistöstä yleensä mitataan kännykän kokoisilla irtoantureilla (8–12 kpl) ja 2–4 viikon seurantajaksolla sisäilman lämpötila, sisäilman hiilidioksidi, sisäilman suhteellinen kosteus, sisäilman TVOC sekä sisäilman ja ulkoilman välinen paine-ero.
• Referenssit? Kauanko urakoitsija on toiminut? Millaiset ovat urakoitsijan referenssit? Entä suosittelijat? Millaisia puitesopimuskumppanuuksia urakoitsijalla on?