Ilmanvaihdon asiantuntija arvioi vanhan kerrostalon tarpeet tekemällä järjestelmällisen kenttäkatselmuksen, jossa tarkastellaan kanaviston puhtautta, ilmamääriä, laitteiden kuntoa ja huoltotarpeita kokonaisuutena. Arviointi tuottaa konkreettisen suunnitelman tulevien vuosien toimenpiteistä ja niiden kustannuksista, jolloin taloyhtiön hallitus voi tehdä päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta. Alla käymme läpi, mitä selvitys käytännössä sisältää ja milloin se on taloyhtiölle välttämätön.
Jos taloyhtiönne ilmanvaihto kaipaa ammattilaisen arviota, tutustu ilmanvaihdon asiantuntijapalveluihimme ja pyydä tarjous.
Mitä vanhan kerrostalon ilmanvaihtoselvitys sisältää?
Vanhan kerrostalon ilmanvaihtoselvitys sisältää kanaviston puhtauden dokumentoinnin, ilmanvaihtokoneiden kunnon arvioinnin, ilmamäärien mittauksen sekä kirjallisen raportin, jossa esitetään tarvittavat toimenpiteet ja niiden aikataulutus tuleville vuosille. Selvitys antaa taloyhtiölle kokonaiskuvan järjestelmän nykytilasta ja ennakoitavista huoltotarpeista.
Käytännön kenttätyössä asiantuntija ottaa otantapisteitä kanavistosta, päätelaitteista ja ilmanvaihtokoneista. Tyypillisesti otantapisteitä on 12:n ja 20:n välillä yhtä ilmanvaihtokonealuetta kohden, mikä antaa riittävän kattavan kuvan kanaviston todellisesta puhtaustilanteesta. Pelkkä silmämääräinen tarkastelu ei riitä, vaan dokumentointi tapahtuu kuvaamalla ja kirjaamalla havainnot systemaattisesti.
Havainnoista laaditaan IVPTS-raportti, johon kootaan konealue- ja kiinteistökohtainen tilannekuva. Raportti sisältää myös budjetoinnin, joten taloyhtiön hallitus näkee suoraan, mihin toimenpiteisiin kannattaa varautua ja missä järjestyksessä. Selvitys päätetään purkupalaveriin yhdessä asiakkaan kanssa, jolloin tulokset käydään läpi ja kysymyksiin vastataan.
Vanhassa kerrostalossa selvitys kattaa tyypillisesti tulo- ja poistoilmakanavat, raitis- ja jäteilmakanavat sekä ilmanvaihtokoneiden huolto- ja puhdistustarpeen. Kokonaisuus on siis huomattavasti laajempi kuin yksittäinen nuohous tai pistotarkastus.
Miten ilmamäärien mittaus paljastaa ongelmat kanavistossa?
Ilmamäärien mittaus paljastaa kanaviston ongelmat vertaamalla mitattuja ilmavirtoja suunniteltuihin arvoihin. Jos poistoilmavirta on liian pieni asunnossa tai koko koneessa, syy löytyy yleensä tukkeutuneista kanavista, viallisista päätelaitteista tai säätöjen epätasapainosta, jotka kaikki heikentävät sisäilman laatua konkreettisesti.
Mittaus tehdään päätelaitteista eli huippuimureista, poistoventtiileistä ja tuloilmaventtiileistä. Kun mitattu arvo poikkeaa merkittävästi suunnitteluarvosta, asiantuntija voi paikantaa ongelman sijainnin kanavistossa. Esimerkiksi yhden kerroksen tasolla poikkeavat lukemat voivat viitata paikalliseen tukkeumaan tai väärin säädettyyn venttiiliin, kun taas koko konealueen alhaiset arvot viittaavat syvemmälle kanavistoon tai itse koneeseen.
Vanhassa kerrostalossa ilmamäärien epätasapaino on erityisen yleinen ongelma, koska kanavistoa ei välttämättä ole tasapainotettu vuosikymmeniin. Tämä tarkoittaa, että joissakin asunnoissa veto on jatkuvaa ja toisissa ilmanvaihto on käytännössä pysähtynyt. Asukkaat kokevat nämä ongelmat hajuhaittoina, kosteusongelmina tai heikkona sisäilman laatuna, mutta syy jää usein tunnistamatta ilman ammattimaista mittausta.
Mittaustulosten perusteella asiantuntija arvioi, riittääkö pelkkä säätö korjaamaan tilanteen vai tarvitaanko ensin kanaviston puhdistus. Nämä kaksi toimenpidettä kulkevat usein käsi kädessä, koska likainen kanava ei pysy tasapainossa edes säädön jälkeen.
Milloin vanha kerrostalo tarvitsee ilmanvaihtokanavien puhdistuksen?
Vanha kerrostalo tarvitsee ilmanvaihtokanavien puhdistuksen, kun kanavistoon on kertynyt pölyä, rasvaa tai muita epäpuhtauksia siinä määrin, että ilmavirrat heikkenevät tai sisäilman laatu kärsii. Suomessa suositellaan kanaviston tarkistamista ja tarvittaessa puhdistamista noin kymmenen vuoden välein, mutta todellinen tarve vaihtelee rakennuksen iän, käytön ja kanaviston materiaalien mukaan.
Käytännön merkkejä puhdistustarpeesta ovat muun muassa pölyn kertyminen venttiilien ympärille, asukkaiden toistuvat valitukset tunkkaisesta ilmasta tai hajuhaitoista sekä näkyvä lika päätelaitteissa. Nämä ovat kuitenkin vasta oireita, eivät syy. Tarkka puhdistustarve selviää vain kanaviston kunnollisella tarkastuksella.
Rakennuksen ikä ja kanaviston materiaali vaikuttavat tarpeeseen
1960 ja 1980 luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on usein painovoimainen tai alkuperäinen koneellinen poistoilmajärjestelmä, jonka kanavistoa ei ole koskaan puhdistettu. Näissä rakennuksissa puhdistustarve on lähes poikkeuksetta merkittävä. Galvanoitu teräskanava kerää likaa eri tavalla kuin moderni kanava, ja tiivisteissä tai liitoksissa voi olla vuotoja, jotka vaikuttavat puhdistuksen laajuuteen.
Käyttötarkoitus ja kuormitus kiihdyttävät likaantumista
Kerrostalon keittiöiden liesituulettimien poistoilma rasittaa kanavistoa enemmän kuin pelkkä huoneilman poisto. Rasvaa sisältävä ilma tarttuu kanaviston seinämiin ja kerää pölyä nopeammin. Jos taloyhtiössä on tehty remontteja ilman asianmukaisia suojauksia, rakennuspöly on voinut tunkeutua kanavistoon ja kiihdyttää likaantumista huomattavasti.
Mitä asiantuntijaselvitys maksaa taloyhtiölle ja mitä se säästää?
Ilmanvaihdon asiantuntijaselvityksen hinta taloyhtiölle riippuu kiinteistön koosta ja ilmanvaihtokonealueiden määrästä, mutta investointi on tyypillisesti murto-osa siitä, mitä suunnittelematon tai väärin ajoitettu puhdistus tai saneeraus maksaa. Selvitys maksaa itsensä takaisin ennen kaikkea budjettiyllätyksiä ehkäisemällä.
Konkreettinen säästö syntyy usealla tavalla. Kun taloyhtiö tietää etukäteen, mitkä konealueet tarvitsevat puhdistuksen seuraavan kolmen tai viiden vuoden aikana, kilpailutus voidaan tehdä harkitusti eikä kiireessä. Kiireellä tehty kilpailutus johtaa usein kalliimpiin hintoihin tai heikompaan työn laatuun. Suunnitelmallisuus myös mahdollistaa toimenpiteiden niputtamisen, jolloin urakoitsija voi tulla kerralla useamman konealueen vuoksi sen sijaan, että joka vuosi tilataan erikseen.
Toinen merkittävä säästö liittyy energiankulutukseen. Likainen tai epätasapainossa oleva ilmanvaihtojärjestelmä kuluttaa enemmän sähköä, koska puhaltimet joutuvat työskentelemään kovemmin riittävien ilmavirtojen ylläpitämiseksi. Kun kanavisto on puhdas ja ilmamäärät säädetty oikein, energiankulutus laskee mitattavasti.
Taloyhtiön hallitukselle selvitys tarjoaa myös päätöksenteon tuen, jota ilman isot investoinnit ovat vaikeita perustella yhtiökokouksessa. Kirjallinen raportti budjetteineen on konkreettinen dokumentti, jonka pohjalta voidaan hyväksyä monivuotinen huoltosuunnitelma. Tämä vähentää hallituksen vastuuriskiä ja parantaa kiinteistön arvon säilymistä pitkällä aikavälillä.