1) ErP2026: puhaltimien tiukentuvat hyötysuhdevaatimukset (24.7.2026)
Iso käytännön muutos vuonna 2026 on EU:n ekosuunnittelun (Ecodesign/ErP) päivitetty puhallinsääntely, jota alalla kutsutaan usein nimellä ErP2026.
- Uusi vaatimustaso koskee puhaltimia (125 W – 500 kW), ja se astuu voimaan 24.7.2026.
- Käytännössä tämä nostaa laite- ja järjestelmätasolla rimaa mm.:
- SFP:n (Specific Fan Power) pienentämiseen / puhaltimen kokonais-hyötysuhteeseen
- moottori + aerodynamiikka + ohjaus kokonaisuutena (ei vain yksi komponentti)
Miksi tämä vaikuttaa energiatehokkuuteen?
- Puhaltimien sähkönkulutus on monissa kohteissa iso “piilokuorma”.
- ErP2026 ohjaa markkinaa kohti tehokkaampia EC-ratkaisuja, parempaa säätöä ja usein myös modernimpia IV-koneita.
2) EPBD 2024 käytäntöön → “ohjaa kaikkea energiatehokkuutta” 2026 alkaen
EU:n Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) uudistui 2024 ja sen toimeenpano alkaa näkyä jäsenmaiden käytännöissä vaiheittain.
- EPBD:n tavoitteena on edetä kohti zero-emission buildings -tasoa ja 2050 päämäärää
- Tämä tarkoittaa, että 2026– monessa maassa (myös Suomessa) alkaa tiukentua ja tarkentua:
- korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
- rakennusten energialaskenta ja todentaminen
- järjestelmien ohjauksen/automaatioiden rooli (käytön aikainen kulutus)
IV-näkökulmasta:
- paino kasvaa energiatehokkaalla lämmöntalteenotolla, kysyntäohjauksella ja sillä, että energiasäästö näkyy myös todellisessa käytössä, ei vain suunnitteluarvoissa.
3) F-kaasuasetus (EU 2024/573) kiristää: jäähdytys + lämpöpumput + hybridit
Vaikka tämä ei ole “pelkkää ilmanvaihtoa”, se osuu suoraan IV-koneiden jäähdytykseen, lämpöpumppukytkentöihin ja talotekniikan kokonaisratkaisuihin.
- Uudistettu F-kaasuasetus on EU 2024/573
- Se kiristää HFC-kylmäaineiden käyttöä ja ohjaa kohti pienemmän GWP:n ratkaisuja (käytännön vaikutukset näkyvät koko
2025–2030 polulla, mutta markkina reagoi jo nyt).
Energiatehokkuusvaikutus kiinteistöissä:
- laitevalinnat ja elinkaarikustannukset muuttuvat
- korvaavat ratkaisut voivat olla energiatehokkaita, mutta vaativat osaamista (mitoitus, säätö, turvallisuus, huolto)
4) EU:n Ecodesign + energiamerkintä: ilmanvaihtokoneiden vaatimustaso pysyy “aktiivisena”
EU:lla on jo käytössä ilmanvaihtokoneiden (ventilation units) ekosuunnittelu- ja energiamerkintävaatimuksia.
- Vaatimukset koskevat sekä asuin- että ei-asuinrakennusten ilmanvaihtolaitteita EU-markkinassa
Miksi tämä on 2026 relevanttia?
- Kun puhaltimien ErP2026 kiristyy ja EPBD ohjaa rakennuksia kohti matalaa energiankulutusta, markkinassa korostuu:
- hyötysuhde + mittaaminen + todentaminen
- ”paperitehokkuuden” sijaan oikeasti säätyvät järjestelmät
5) Suomessa: uusi energiatehokkuussopimuskausi 2026–2035 (vapaaehtoinen mutta vaikuttava)
Suomessa alkaa uusi Energiatehokkuussopimusten sopimuskausi 2026–2035, jolla on tavoitteet ja välitavoite vuoteen 2030.
- Sopimuskauden perusrunko ja tavoitelähtöisyys on kuvattu energiatehokkuussopimukset.fi:ssä
Käytännön vaikutus IV-urakointiin ja palveluihin:
- taloyhtiöt/kiinteistönomistajat hakevat helpommin “todennettavia” säästötoimia
- IV:n osalta tyypilliset energiatehokkuustoimet ovat:
- LTO:n parantaminen / käyttöönotto
- käyntiaikojen optimointi
- kysyntäohjaus (CO₂, RH, läsnäolo)
- SFP:n pienentäminen (puhaltimet, kanavapaineet, suodatinstrategia)
6) Suomi: rakentamislaki 1.1.2025 → vaikutukset käytäntöihin 2026 alkaen
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja tuo mm. ilmasto- ja digitalisaatiopainetta rakennushankkeisiin.
Miten tämä heijastuu IV-energiatehokkuuteen 2026?
- energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset linkittyvät vahvemmin lupaprosesseihin ja dokumentointiin
- korostaa laadukasta suunnittelua, mittausdataa ja käyttöönoton onnistumista