Taloyhtiön ilmanvaihdon kuntokartoitus suositellaan tehtäväksi säännöllisesti 5-10 vuoden välein ja aina merkittävien remonttien yhteydessä. Lakisääteinen puhdistusväli kerrostalojen ilmanvaihtokanaville on 10 vuotta, mutta kuntokartoitus kannattaa tehdä useammin. Jos kiinteistössä havaitaan sisäilmaongelmia, kuten kosteutta, hajuja tai asukkaiden oireilua, on kuntokartoitus syytä tehdä välittömästi. Säännöllinen ilmanvaihdon tarkastus ehkäisee ongelmia, pidentää järjestelmän käyttöikää ja varmistaa terveellisen sisäilman.

Miksi ilmanvaihdon kuntokartoitus on tärkeä taloyhtiöille?

Ilmanvaihdon kuntokartoitus on taloyhtiöille tärkeä, koska toimiva ilmanvaihto on sisäilman laadun perusta. Hyvä ilmanvaihto poistaa kosteutta, epäpuhtauksia ja haitallisia aineita sisäilmasta, mikä vaikuttaa suoraan asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Säännöllinen kuntokartoitus auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Tämä voi säästää taloyhtiön huomattavilta korjauskustannuksilta, kun pienet viat eivät pääse kehittymään isoiksi ongelmiksi. Lisäksi oikein toimiva ilmanvaihto vähentää kosteusvaurioiden ja homevaurioiden riskiä.

Kuntokartoitus on myös osa kiinteistön ennakoivaa huoltoa. Se pidentää ilmanvaihtojärjestelmän käyttöikää ja auttaa pitämään energiakustannukset kurissa, kun järjestelmä toimii optimaalisella teholla. Samalla varmistetaan, että rakennuksen ilmanvaihto vastaa nykyisiä määräyksiä ja ohjeita.

Milloin taloyhtiön pitäisi tehdä ilmanvaihdon kuntokartoitus?

Taloyhtiön pitäisi tehdä ilmanvaihdon kuntokartoitus säännöllisin väliajoin, yleensä 5-10 vuoden välein riippuen kiinteistön iästä ja ilmanvaihtojärjestelmän tyypistä. Pelastustoimen asetus rakennusten nuohouksesta ja ilmanvaihtolaitteiden puhdistuksesta määrää kerrostalojen ilmanvaihtokanavien puhdistusväliksi 10 vuotta, mutta kuntokartoitus on usein hyvä tehdä tiheämmin.

Kartoitus kannattaa tehdä myös erityistilanteissa, kuten:

  • Kiinteistön laajemman peruskorjauksen tai linjasaneerauksen yhteydessä
  • Kun kiinteistössä ilmenee sisäilmaongelmia tai asukkaiden oireilua
  • Kun ilmanvaihtojärjestelmään on tehty muutoksia
  • Rakennusten käyttötarkoituksen muuttuessa
  • Energiatehokkuutta parantavien remonttien, kuten ikkunoiden uusimisen jälkeen

Myös äkilliset muutokset energiankulutuksessa tai asukkaiden valitukset huonosta ilmanlaadusta ovat hyviä syitä teettää kuntokartoitus. Kannattaa muistaa, että ennaltaehkäisevä kartoitus tulee yleensä halvemmaksi kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.

Mitä merkkejä huonosta ilmanvaihdosta tulisi tarkkailla?

Huonosta ilmanvaihdosta kertovat monet konkreettiset merkit, joihin kannattaa reagoida nopeasti. Näkyvin merkki on usein kosteusongelmat kuten huurtuvat ikkunat, kosteat pinnat kylpyhuoneessa tai jopa kosteusvauriot rakenteissa. Kosteuden tiivistyminen pinnoille voi johtaa homeen kasvuun ja rakenteiden vaurioitumiseen.

Hajut ovat toinen selkeä merkki ilmanvaihdon puutteista. Pysyvät, tunkkaisen ilman hajut, ruoanhajun pitkäaikainen säilyminen tai viemärinhaju asunnossa viittaavat usein riittämättömään ilmanvaihtoon. Myös ilman tunkkaisuus tai ”raskas” sisäilma ovat yleisiä merkkejä ongelmista.

Asukkaat saattavat kokea myös terveydellisiä oireita, kuten:

  • Jatkuvaa väsymystä tai päänsärkyä
  • Silmien, nenän tai kurkun ärsytystä
  • Astmaoireiden pahenemista
  • Ihon kuivumista tai kutinaa
  • Allergisia reaktioita

Muita varoitusmerkkejä ovat ilmanvaihdon epätasaisuus (vetoisuus tai täysin seisova ilma), äänekkäästi toimivat venttiilit sekä pölyn kertyminen pinnoille tavallista nopeammin. Jos asunnossa on hankala hengittää tai ilma tuntuu ”raskaalta”, on syytä epäillä ilmanvaihto-ongelmaa.

Mitä ilmanvaihdon kuntokartoitukseen kuuluu?

Ilmanvaihdon kuntokartoitus on perusteellinen ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus, joka sisältää useita vaiheita. Kartoituksen tekee yleensä ilmanvaihtoalan ammattilainen, jolla on tarvittava asiantuntemus ja välineet järjestelmän kunnon arvioimiseen.

Tyypillisesti kuntokartoituksessa:

  • Tarkastetaan ilmanvaihtokoneet, -kanavat ja päätelaitteet silmämääräisesti
  • Mitataan ilmamäärät ja varmistetaan niiden riittävyys
  • Tutkitaan kanaviston puhtaus ja mahdollinen puhdistustarve
  • Tarkistetaan venttiilien toiminta ja säädöt
  • Arvioidaan ilmanvaihdon riittävyys suhteessa tilojen käyttöön
  • Selvitetään mahdolliset vuodot ja muut toimintahäiriöt

Kartoituksen aikana voidaan käyttää erilaisia mittauslaitteita, kuten painemittareita, ilmamäärämittareita ja endoskooppikameroita. Taloyhtiön kannattaa valmistautua kartoitukseen keräämällä valmiiksi ilmanvaihtoon liittyvät dokumentit, kuten aiemmat tarkastusraportit ja huoltohistoria.

Kuntokartoituksen lopputuloksena saadaan raportti, joka sisältää havaitut puutteet ja korjausehdotukset sekä arvion järjestelmän kokonaiskunnosta. Raportti toimii hyvänä pohjana taloyhtiön päätöksenteolle ja korjaustoimenpiteiden suunnittelulle.

Miten ilmanvaihdon kunnossapito kannattaa järjestää taloyhtiössä?

Ilmanvaihdon kunnossapito kannattaa järjestää taloyhtiössä suunnitelmallisesti. Hyvä käytäntö on laatia selkeä huolto-ohjelma, joka sisältää säännölliset tarkastukset, puhdistukset ja kuntokartoitukset. Näin varmistetaan, että ilmanvaihto toimii tehokkaasti ja energiataloudellisesti vuodesta toiseen.

Kunnossapitosuunnitelmaan voi sisällyttää seuraavat toimenpiteet:

  • Vuosittaiset perushuollot (suodattimien vaihdot, toiminnan tarkastukset)
  • Määräaikaistarkastukset 2-3 vuoden välein
  • Kuntokartoitukset 5-10 vuoden välein
  • Kanavien puhdistukset 10 vuoden välein tai tarpeen mukaan

Taloyhtiön kannattaa nimetä vastuuhenkilö, joka seuraa ilmanvaihtojärjestelmän kuntoa ja huoltotoimenpiteiden toteutumista. Huoltotoimenpiteet on hyvä dokumentoida tarkasti, jotta taloyhtiöllä on selkeä kuva järjestelmän historiasta ja tehdyistä toimenpiteistä.

Ilmanvaihdon säännöllinen huolto ja tarkkailu säästävät pitkällä aikavälillä sekä rahaa että vaivaa. Me Ilmastointitohtoreilla tarjoamme kattavia ilmanvaihdon kuntokartoitus- ja huoltopalveluja taloyhtiöille. Autamme myös laatimaan pitkäjänteisen suunnitelman ilmanvaihdon kunnossapitoon, mikä varmistaa puhtaan sisäilman ja toimivan ilmanvaihdon kaikille asukkaille.