Ilmanvaihtotekninen selvitys kannattaa tehdä ennen peruskorjausta, koska se paljastaa ilmanvaihtojärjestelmän todellisen kunnon ja tulevan korjaustarpeen ennen kuin rakennustyöt alkavat. Ilman selvitystä peruskorjauksen suunnittelu perustuu arvailuihin, mikä johtaa helposti ali- tai ylimitoitettuihin toimenpiteisiin ja yllättäviin lisäkustannuksiin. Alla käymme läpi, mitä selvitys sisältää, mitä riskejä sen ohittamisesta seuraa ja miten tuloksia käytetään taloyhtiön päätöksenteossa.
Jos haluat tilata ilmanvaihtoteknisen asiantuntijaselvityksen taloyhtiöllesi ennen seuraavaa peruskorjaushanketta, autamme mielellämme.
Mitä ilmanvaihtotekninen selvitys sisältää?
Ilmanvaihtotekninen selvitys on järjestelmällinen kartoitus, jossa arvioidaan tulo- ja poistoilmakanavien sekä raitis- ja jäteilmakanavien puhdistustarve, ilmanvaihtokoneiden kunto ja huoltotarve sekä ilmamäärien mittaus- ja säätötarve. Selvitys tuottaa konkreettisen suunnitelman tulevien vuosien toimenpiteistä ja niiden kustannuksista.
Käytännössä kenttätyö tarkoittaa kanaviston puhtauden dokumentointia ja puhdistustarpeen arviointia. Otanta on tyypillisesti 12 – 20 näytepistettä ilmanvaihtokonekohtaisesti, ja se kattaa kanaviston, päätelaitteet sekä ilmanvaihtokoneet. Tämä antaa kattavan kuvan konealakohtaisesta tilanteesta ilman, että jokainen kanava tarkastetaan erikseen.
Havainnot kootaan IVPTS-raportille, johon kirjataan kiinteistökohtaiset tai konealakohtaiset puhdistustarpeet tuleville vuosille. Raportin pohjalta laaditaan budjetti, ja tulokset käydään läpi purkupalaverissa asiakkaan kanssa. Taloyhtiön hallitus tai isännöitsijä saa siis valmiin pohja-aineiston päätöksenteon tueksi, ei pelkkää listaa havainnoista.
Selvitys kattaa myös ilmamäärien mittaus- ja säätötarpeen arvioinnin. Tämä tarkoittaa sen selvittämistä, vastaako järjestelmän todellinen suorituskyky suunniteltuja ilmavirtoja. Jos ilmamäärät ovat epätasapainossa, asukkaat kokevat vetoa, kosteusongelmia tai huonoa sisäilman laatua, vaikka laitteet teknisesti toimisivat.
Mitä riskejä syntyy, jos selvitys jätetään tekemättä ennen peruskorjausta?
Jos ilmanvaihtotekninen selvitys jätetään tekemättä ennen peruskorjausta, taloyhtiö ottaa merkittävän taloudellisen ja teknisen riskin. Ilmanvaihtojärjestelmän todellinen kunto jää arvailujen varaan, ja sekä ali- että ylikorjaaminen tulevat lopulta kalliimmaksi kuin huolellinen ennakkokartoitus.
Taloudelliset riskit
Ilman selvitystä peruskorjauksen kustannusarvio perustuu oletuksiin eikä mitattuun tietoon. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yllättäviä lisätöitä ilmaantuu työn aikana, kilpailutusasiakirjat ovat puutteellisia ja urakoitsijat hinnoittelevat epävarmuuden omaan tarjoukseensa. Budjetti ylittyy helposti, ja taloyhtiö joutuu tekemään kiireisiä päätöksiä kesken hankkeen.
Tekniset ja sisäilmariskit
Peruskorjaus saattaa uusia pintarakenteita, mutta jos ilmanvaihtojärjestelmä jätetään huomiotta, sisäilmaongelmat jatkuvat tai pahenevat. Tukkeutuneet kanavat, väärin säädetyt ilmamäärät ja kuluneet puhaltimet eivät korjaudu seinäremontin yhteydessä itsestään. Pahimmillaan uusien tiivistysten jälkeen ilmanvaihto toimii entistä heikommin, koska rakennuksen luonnollinen korvausilma on tukittu ilman, että koneellista ilmanvaihtoa on tasapainotettu.
Myös määräystenmukaisuus on riskissä. Ilmanvaihdon nuohous ja ilmamäärien mittaus ja säätö ovat säännöllisiä velvoitteita, ja peruskorjauksen yhteydessä on luontevaa varmistaa, että järjestelmä täyttää voimassa olevat vaatimukset. Jos tämä laiminlyödään, taloyhtiö voi joutua tekemään kalliita korjaustoimenpiteitä jälkikäteen.
Milloin ilmanvaihtotekninen selvitys kannattaa tilata peruskorjausprosessissa?
Ilmanvaihtotekninen selvitys kannattaa tilata hankesuunnitteluvaiheessa, ennen kuin arkkitehti- tai rakennesuunnittelu on käynnistetty. Tällöin selvityksen tulokset ehtivät vaikuttaa hankkeen laajuuteen, kustannusarvioon ja toteutusaikatauluun eikä niitä tarvitse sovittaa jo lukittuihin suunnitelmiin.
Käytännön aikajana taloyhtiöille näyttää usein tältä:
- Tarveselvitysvaihe: Ilmanvaihtotekninen selvitys tilataan muiden kuntoarvioiden rinnalla. Näin ilmanvaihtojärjestelmän kunto on mukana, kun hallitus arvioi peruskorjauksen kokonaislaajuutta.
- Hankesuunnitteluvaihe: Selvityksen budjetti- ja toimenpidetiedot syötetään hankesuunnitelmaan. Taloyhtiö tietää etukäteen, sisältyykö peruskorjaukseen ilmanvaihdon nuohous, ilmamäärien mittaus ja säätö vai laajempi saneeraus.
- Suunnitteluvaihe: Ilmanvaihtoteknisen selvityksen havainnot ohjaavat LVIA-suunnittelijaa, jolloin suunnitelmat vastaavat todellista tilannetta eivätkä oletettua.
Jos selvitys tilataan vasta rakennustyön käynnistyttyä, sen hyöty kapenee merkittävästi. Tällöin se voi enää lähinnä dokumentoida tilanteen, ei enää vaikuttaa hankkeen rakenteeseen tai kustannuksiin. Paras hetki on siis selvästi ennen päätöksentekoa, ei sen jälkeen.
Taloyhtiöissä päätöksenteko etenee hallituksen kautta yhtiökokoukseen. Mitä aikaisemmin luotettava fakta-aineisto on käytettävissä, sitä paremmin hallitus pystyy perustelemaan esitykset osakkaille ja sitä realistisempi rahoitussuunnitelma voidaan rakentaa.
Kuinka ilmanvaihtoteknisen selvityksen tuloksia käytetään taloyhtiön päätöksenteossa?
Ilmanvaihtoteknisen selvityksen tuloksia käytetään taloyhtiön päätöksenteossa konkreettisena budjetti- ja toimenpidepohjana, joka tukee hallituksen esityksiä yhtiökokoukselle. Selvitys muuttaa epämääräisen ”ilmanvaihto pitää ehkä korjata” -tiedon selkeäksi suunnitelmaksi, jossa on aikataulut ja kustannusarviot.
IVPTS-raportti, jonka selvitys tuottaa, jäsentää tulevien vuosien toimenpidetarpeet konealakohtaisesti. Taloyhtiön hallitus näkee yhdestä dokumentista, mitkä toimenpiteet ovat kiireellisiä, mitkä voidaan ajoittaa tuleviin vuosiin ja mikä on kunkin toimenpiteen arvioitu kustannus. Tämä tekee pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman laadinnasta huomattavasti helpompaa.
Selvityksen tulokset palvelevat myös kilpailutusta. Kun taloyhtiöllä on tarkka kuvaus kanaviston puhtaudesta, ilmamäärien tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä, urakoitsijoiden tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja hinnoittelu perustuu todelliseen työmäärään. Epäselvät lähtötiedot johtavat epäselviin tarjouksiin ja vaikeuttavat urakoitsijan valintaa.
Asukasnäkökulmasta selvitys ja sen pohjalta tehdyt toimenpiteet vähentävät ilmanvaihtoon liittyviä valituksia. Kun ilmanvaihdon kuntoarvio on tehty huolellisesti ja toimenpiteet on suunniteltu sen pohjalta, taloyhtiön hallitus pystyy viestimään asukkaille selkeästi, mitä tehdään, milloin ja miksi. Tämä lisää luottamusta hallinnon toimintaan ja vähentää epätietoisuudesta syntyviä ristiriitoja.
Me Ilmastointitohtoreilla olemme tehneet ilmanvaihtoteknisiä selvityksiä taloyhtiöille, kunnille ja muille kiinteistönomistajille ympäri Suomen vuodesta 2007 lähtien. Selvitys sisältää kenttätyöt, dokumentoinnin, budjetoinnin ja purkupalaverin, jossa käymme tulokset läpi yhdessä asiakkaan kanssa. Näin varmistat, että peruskorjauksesi ilmanvaihtopäätökset perustuvat mitattuun tietoon, eivät oletuksiin.
Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.