Puhutaanpa hetki kerrostaloyhtiöiden ja kiinteistöjen energiankulutuksesta isossa kuvassa, kun kohteelle tehdään ”vain” ruohonjuuritason toimenpiteitä kuten ilmanvaihtokanavien puhdistus, ilmamäärien mittaus ja säätö (suhteellisella säätötavalla) tai esimerkiksi poistoilmanvaihdon tarpeenmukaistaminen. Ota siis tästä talteen vihjeet ja vinkit ilmanvaihdon energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistön sisäilmaolosuhteista tinkimättä.
Suomessa on runsaat 92 000 taloyhtiötä, joista noin 27 000 kerrostaloyhtiötä. Näiden kerrostaloyhtiöiden lämmitysenergiankulutus on 150 – 200 kwh/m3/vuosi. Kerrostalojen ollessa keskimäärin 4-6 kerroksisia ja tilavuudeltaan 10 000 -12 000m3 on Suomessa arviolta noin 270–324 miljoonaa kuutiometriä kerrostaloyhtiökuutioita. Näiden kerrostalojen energiankulutus on vuodessa 40,5- 64,8 miljardia kilowattia
Ruohonjuuritason mikrotoimenpiteillä on mahdollista leikata kerrostalon energiankulutusta 4-8 prosenttia / vuosi. Näin ollen pienillä teoilla olisi isossa kuvassa mahdollista säästää 1,62 – 5,18 miljardia kilowattia vuodessa.
Taloyhtiön investointien ei siis tarvitse aina olla mittavia ja satoja tuhansia maksavia projekteja (taloyhtiön elämäntaparemontteja), mitkä toki ovat suositeltavia ja kannattavia toimenpiteitä. Yleistävä laskelma osoittaa millainen vaikutus ”mikrotason” toimenpiteillä voi olla isossa kuvassa aivan kuten mikrotason toimista koostuvalla elämäntaparemontilla, jossa 4-8 % hereillä oloajasta niille ruohonjuuritason mikrotoimenpiteille.
ENERGIATEHOKAS ILMANVAIHTO. MISTÄ SE KOOSTUU?
Hihnaveto vs. ec-puhallin
Energiankulutus: EC-puhaltimet (electronically commutated) kuluttavat huomattavasti vähemmän energiaa kuin perinteiset AC-puhaltimet. EC-puhaltimet voivat säästää jopa 30 % energiaa täydellä teholla ja jopa 60 % osateholla.
IV-järjestelmän pullonkaulat
Ilmanvaihtojärjestelmän pullonkaulat voivat vaikuttaa merkittävästi järjestelmän tehokkuuteen ja sisäilman laatuun lisäämällä ilmanvaihtojärjestelmän tarpeetonta painehäviötä ja energiankulutusta.
Ilmanvaihdon suhteellinen säätötapa
Kun ilmanvaihtojärjestelmä mitataan ja säädetään ilmanvaihtokanavien puhdistuksen jälkeen suhteellisella säätötavalla, se tarkoittaa seuraavaa:
- Ilmamäärien mittaus: Puhdistuksen jälkeen mitataan ilmavirrat eri kanavissa ja venttiileissä. Tämä auttaa varmistamaan, että ilmanvaihto toimii suunnitellusti ja että ilmavirrat ovat tasapainossa.
- Säätö suhteellisella säätötavalla: Tämä tarkoittaa, että ilmanvaihtojärjestelmä säädetään niin, että ilmavirrat mukautuvat todelliseen tarpeeseen tai tilan käyttötarkoitukseen. Tämä optimoi ilmanvaihtojärjestelmän painehäviöt sekä energiatehokkuuden ja parantaa sisäilman laatua.
- Paine-erojen minimointi: Säätö tehdään niin, että paine-erot eri tilojen välillä ovat mahdollisimman pienet tai lähes tasapainossa. Kanavisto tai ilmanvaihtokone ei aiheuta tarpeettomia painehäviöitä. Tämä estää ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttamat vedot ja parantaa järjestelmän tehokkuutta sekä sisäilmaolosuhteet paranevat merkittävästi.
- Järjestelmän optimointi: Puhaltimien nopeuksia ja venttiilien asetuksia voidaan säätää tarpeen mukaan, jotta saavutetaan halutut ilmavirrat ja paine-erot
Puhaltimien SFP-luku
Ilmanvaihtopuhaltimen SFP-luku (Specific Fan Power) kuvaa ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuutta. Se ilmaisee, kuinka paljon sähkötehoa (kW) tarvitaan siirtämään yksi kuutiometri ilmaa sekunnissa (m³/s) järjestelmän läpi1.
SFP-luku eroaa AC- ja EC-puhaltimien välillä seuraavasti:
- AC-puhaltimet (Alternating Current):
- Tyypillisesti korkeampi SFP-luku, koska ne eivät ole yhtä energiatehokkaita kuin EC-puhaltimet.
- SFP-luku voi olla noin 2,5 kW/m³/s tai korkeampi1.
- EC-puhaltimet (Electronically Commutated):
- Alhaisempi SFP-luku, mikä tarkoittaa parempaa energiatehokkuutta.
- SFP-luku voi olla jopa alle 1,5 kW/m³/s2.
Miksi EC-puhaltimet ovat energiatehokkaampia?
Tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus ja reagointi
Älytohtori on edistyksellinen tarpeenmukainen säädin, joka on suunniteltu erityisesti kerrostaloyhtiöiden koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Tämä säädin optimoi ilmanvaihtoa useiden parametrien perusteella, kuten ilmamäärä, paine-ero, hiilidioksidipitoisuus ja kosteus1.
Keskeiset ominaisuudet:
- Tarpeenmukainen ilmamäärä: Säätää ilmavirran määrää reaaliaikaisesti tilan tarpeiden mukaan, mikä parantaa energiatehokkuutta ja sisäilman laatua.
- Paine-erojen hallinta: Varmistaa, että paine-erot eri tilojen välillä pysyvät optimaalisina, mikä estää vedon ja parantaa ilmanvaihdon tasapainoa.
- Hiilidioksidiohjaus: Mittaa ja säätää ilmanvaihtoa hiilidioksidipitoisuuden perusteella, mikä varmistaa hyvän ilmanlaadun ja mukavuuden.
- Kosteusohjaus: Säätää ilmanvaihtoa kosteustason mukaan, mikä auttaa estämään kosteuden kertymistä ja homeen muodostumista.
AJATUKSIA HERÄTTÄMÄÄN
Otetaan käytännön esimerkkikohteeksi viidenkymmenen asunnon taloyhtiö, jossa koneellinen keskitetty poistoilmanvaihto kolmella ullakolla olevalla hihnavetoisella ja kaksinopeuksisella poistoilmakoneella.
Taloyhtiön ilmanvaihtoon ja asuntoihin tehtiin viiteenkymmeneen prosentin otannalla selvitys alla olevalla sisällöllä:
kartoituksen tiedottaminen asukkaille 10-14 päivää ennalta
– ilmanvaihtokanavien ja päätelaitteiden
– puhtauden kartoitus
– ilmamäärien tarkastusmittaus sekä toteuman määritys
– paine-erojen mittaus ulko- ja sisäilman välillä
– siirtoilmareittien tarkastus wc ja ph ovien osalta
– kuitulähteiden tarkastus päätelaitteiden iv-koneen kammioiden osalta
– ilmanvaihdon ohjaustapa sekä tehostusten kellonajat
– korvausilman riittävyyden määritys ja laskenta
– taloyhtiön kokonaisilmamäärä (ilmatase)
– ilmanvaihdon tarpeenmukaistaminen TMA-laskelma
– purkupalaveri Teamsissa yhdessä isännöitsijän ja/tai hallituksen kanssaAlle 2000€ selvityksen avulla taloyhtiö sai selville, että yhtiön energiasäästöpotentiaali olisi 3810€/vuosi. Huolto ja saneeraustarpeiden investointien ollessa 18 100€ jäi toimenpiteiden takaisinmaksuajaksi 4,75 vuotta. Viidessätoista vuodessa taloyhtiö säästää investointien jälkeen n. 39 000 €.
Mitä nämä ruohonjuuritason toimenpiteet sitten olivat, jotka selvityksen avulla tunnistettiin?
1. Vanhojen hihnavetoisten kammiopuhaltimien saneeraus ec-puhaltimiksi
2. Tarpeenmukainen ilmanvaihtoautomaatio hiilidioksidi, kosteus, paine-ero, ilmamäärä ja lämpötilaohjauksella
3. Ilmanvaihtokanavien puhdistus sekä ilmamäärien mittaus ja säätö suhteellisella säätötavalla
Toimenpiteiden ei siis välttämättä tarvitse mittavia vaan säästöä voidaan saavuttaa jo pienillä huolto ja kunnostustoimenpiteillä.